tiistai 11. lokakuuta 2011

"Pizza, Love and Understanding"

MOI!!!!

Olipahan aikamoinen keikka lauantaina Circuksessa!!! Mä olen joskus myöntänyt että meno ulkomailla on usein kovempaa – ja näin on ollutkin, mutta lauantainen meininki oli jotain niin huikeata ettei meinattu poikien kanssa uskoa todeksi. Kiitos

Viime viikko oli aika erikoinen. Me oltiin kaikki jotenkin hermostuneen oloisia ja tuli jopa tiuskittua toisilleen treeneissä kun harjoiteltiin lauantaina alkaneen rundin uusia juttuja ja sovituksia. Festarikesän lopetus Berliinissä 750.000 ihmiselle (ja ne jatkobileet; ) ehkä painoi vähän, mutta jotenkin Helsingin keikka tuntui pyörivän kaikkien mielessä enemmän kuin keikat normaalisti ja päiviä ennen h-hetkeä.

No treeneistä selvittiin hienosti ja keikkapäivänä vedettiin ihan kunnon neljän tunnin treenit päivällä. Treeneissä on vaikea saada keikkafiilistä päälle kun ei ole yleisöä ja siksi kaikki meistä soitti vähän lepsusti. Siitäkin jäi vähän hassu fiilis että mitenköhän homma illalla kulkee. Ja kaiken lisäksi meille tuli lauantaille kaikki uudet langattomat mikrofonit ja lähettimet ja pakko myöntää että kun on laulanut ja pitänyt kädessään tietynlaista ja tietynpainoista mikkiä kolme vuotta, tuntui uusi parempi mutta myös painavampi kapula oudolta. Ärsytti.

Sound chekin jälkeen me mentiin Samin kanssa meille relaamaan ja katsomaan UrhoTV:ltä TPS-HIFK matsia että saataisiin ajatukset pois keikasta. Matsikaan ei mennyt ihan putkeen.

Enne keikkaa annettiin muutama haastattelu ulkomaisille toimittajille ja tavattiin MetroFM:n kisavoittajat ja päästiin sovitusti 60 minuuttia ennen keikkaa valmistautumaan ja suorittamaan kukin omia rutiinejamme. Se on hassua miten sitä maasta tai kaupungista riippumatta ottaa aina tunti ennen keikkaa kahvin, vetää röökin ja sitten alkaa tankkaamaan vettä ja punnertamaan ja verryttelemään. Mä laitan yleensä viimeisenä kuulokkeet päähän ja pienen ihoteipin selkään että piuhat pysyy ojennuksessa. 10 minuuttia ennen sovittua aloitusaikaa kaikki on yleensä about valmiina. Juuri ennen keikkaa me laitetaan kaikki nyrkit yhteen (aina kaksi miestä kerrallaan) ja katsotaan tiukasti toisiamme silmiin. Siinä ikään kuin sovitaan että mennään antamaan parastamme ja pitämään hauskaa. Me ei koskaan mennä lavalle ilman tuota viimeistä ryhmähetkeä. Se on oikeasti aika hieno hetki. Kaikkia vähän jännittää ja perhoset pyörii mahassa.

On todella outoa soittaa ilman sen suurempia paineita yli puolelle miljoonalle ihmiselle, mutta kun reilun tuhannen ihmisen salissa on kaikkien perheet, serkut ja koulukaverit, kaikilla tutisee puntti. Luulisi että ne ihmiset meidät viimeisenä tuomitsisivat.

En muista montaa niin ihanaa 90-minuuttista kuin mitä lauantaina lavalla koin. Ja fiilis oli koko porukalla sama. Ihan mieletön tunnelma ja herran jestas että te lauloitte kovaa. Pakko buukata keväälle vaikka väkisin lisää keikkoja Suomeen. Oli jo vähän puhetta suomalaisen keikka-agentin kanssa. Ja koko orkesteri including uusi kitarateknikko Antti selviytyi operaatiosta todella hienosti. Mä mokasin Sweet Symphonyssä yhden lauletun rivin verran kun tunteet valtasi mielen. Se oli kuitenkin biisin ensiesitys ja olin odottanut sitä kovasti. Ihminen minäkin vain olen ;)

Circuksen ja etenkin niiden jatkobileiden jälkeen sunnuntain teema oli ”Pizza, Love & Understanding…” Nyt ollaan taas hengissä ja tulin just salilta ;)

Seuraavaksi on vuorossa Moskova. Ollaan oltu siellä kaksi kertaa aikaisemmin ja molemmilla kerroilla siellä on ollut tosi hyvä meininki. Vaikea sanoa tuleeko sinne kuinka paljon porukkaa meitä katsomaan, mutta se on sen ajan murhe. Mua aina vähän jännittää onko sali ihan tyhjä kun aloitetaan. Ja välillähän se onkin vain puolillaan jossain uusissa maissa mutta ei se maailmaa kaada. Me mennään Moskovaan jo päivää ennen keikkaa, joten viimein saadaan tutustua suureen kaupunkiin edes vähän. Moskovan jälkeen suuntaamme Ruotsin kautta Keski-Eurooppaan mutta siitä myöhemmin lisää.

Nyt mä katson uudestaan Crash-elokuvan. Se on sairaan hyvä ja kestää useammankin katselukerran. Kohta vaivun uneksimaan tulevista keikoista ja HIFK:n voittoputkesta ja uusista kitaroista.

Kiitos kaikille vielä ihanasta illasta ja toivotaan että niitä tulee tännekin lisää.

Kauniita unia kaikille,

Samu
PS: Tsekkaa Annan ottamat kuvat Helsingin keikalta. Aika pätevä plikka ;)
Facebook

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti